Usein kasteesta puhuttaessa on kyse jonkin ihmisryhmän jäseneksi liittymisestä. Esimerkiksi kirkkokunnan kasteessa saatetaan liittää ihminen kirkon jäseneksi ja veronmaksajaksi. Tampereella teekkarit kastetaan Tammerkoskeen ja muissakin kaupungeissa on vastaavia tapoja. Saamelaiset kastavat lapinkasteella. Tämänyyppiset kasteet voivat olla ihan hauskoja tapoja, mutta raamatunmukainen kaste on eri asia.
Niinä päivinä tuli Johannes Kastaja ja saarnasi Juudean erämaassa ja sanoi: ”Tehkää parannus, sillä taivasten valtakunta on tullut lähelle”. Silloin vaelsi hänen tykönsä Jerusalem ja koko Juudea ja kaikki Jordanin ympäristö, ja hän kastoi heidät Jordanin virrassa, kun he tunnustivat syntinsä.
Matteus 3:1-2, 5-6
Johannes vaati siis parannusta synneistä ennen antamaansa kastetta.
Jeesus, tai Jeesuksen opetuslapset kastoivat ihmisiä samalla joella Johanneksenkin vielä kastaessa parannuksen kasteella.
Sen jälkeen Jeesus meni opetuslapsineen Juudean maaseudulle ja oleskeli siellä heidän kanssaan ja kastoi. Mutta Johanneskin kastoi Ainonissa lähellä Salimia, koska siellä oli paljon vettä; ja ihmiset tulivat ja antoivat kastaa itsensä.
Jeesus teki opetuslapsiksi ja kastoi useampia kuin Johannes — vaikka Jeesus ei itse kastanut, vaan hänen opetuslapsensa
Johannes 3:22-23, 4:1-2
Jeesus vaati parannusta samoilla sanoilla, kuin Johannes Kastaja.
Niinä päivinä tuli Johannes Kastaja ja saarnasi Juudean erämaassa ja sanoi: ”Tehkää parannus, sillä taivasten valtakunta on tullut lähelle”.
Siitä lähtien Jeesus rupesi saarnaamaan ja sanomaan: ”Tehkää parannus, sillä taivasten valtakunta on tullut lähelle”.
Matteus 3:1-2 ja 4:17
Jeesuksen opetuslapset siis kastoivat Jeesuksen läsnäollessa samalla kasteella samaan aikaan ja samoilla vaatimuksilla, kuin Johannes Kastaja. Näillä kasteilla ei ole siis mitään eroa.
Jeesus käski opetuslapsiaan kastamaan myös lähetyskäskyssään. Tässä välissä kastamiseen liittyvät tavat tai merkitykset eivät vielä olleet muuttuneet parannuksen kasteesta.
Apostolien teoissa Pietari lisää vesikasteeseen kaksi asiaa:
Niin Pietari sanoi heille: ”Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan.
Apostolien teot 2:38
Eli Pietari vaatii edelleen parannusta, mutta lisäsi parannuksen kasteeseen Jeesuksen nimeen kastamisen ja lupauksen Pyhän Hengen saamisesta.
Pyhän Hengen saamisen voi siinä mielessä liittää kastekehoitukseen, että kasteen kuuluu olla nimeomaan parannukseen liittyvä kaste, ja ilman parannusta ei voi saada Pyhää Henkeä. Pyhän Hengen voi kyllä saada pelkän parannuksen tehtyään ilman vesikastetta, kuten kävi esimerkiksi Korneliukselle, mutta sellainen tapahtuma on jokseenkin poikkeuksellista.
Pyhän Hengen saaminen tarkoittaa Pyhän Hengen kastetta, jonka antaa yksin Jeesus Kristus.
Minä kastan teidät vedellä, mutta hän kastaa teidät Pyhällä Hengellä.”
Markus 1:8
Parannus on Jeesuksen käskyjen noudattamista. Jeesus liitti käskyjensä pitämisen eli parannuksen edellytykseksi Pyhän Hengen saamiselle, eli Pyhän Hengen Kasteelle.
Jos te minua rakastatte, niin te pidätte minun käskyni. Ja minä olen rukoileva Isää, ja hän antaa teille toisen Puolustajan olemaan teidän kanssanne iankaikkisesti
Johannes 14:15-16
Vesikaste ja Pyhän Hengen kaste ovat aina erilliset tapahtumat Raamatussa. Niitä löytyy erityisesti Apostolien teoista. Pyhän Hengen kaste on Raamatussa aina ulkopuolisillekkin tarkkailijoille näkyvä tapahtuma, sillä Hengellä täyttyvät ihmiset puhuvat kielillä tai profetoivat tai pitävät innoitetun saarnan tai ylistävät. Ilmenemismuodot ovat moninaisia.
Vaatimukset kastajalle
Vesikasteen voi antaa periaatteessa kuka tahansa uskova toiselle uskovalle. Henkilöitä ja heidän ominaisuuksiaan ja titteleitään tärkeämpää on kasteen merkitys.
Edellämainituissa Johanneksen evankeliumin luvuissa 3 ja 4 opetuslapset eivät olleet vielä itse Pyhällä Hengellä kastettuja, mutta kastoivat silti vedellä. Pyhän Hengen kasteen saamista ei siis tarvitse nykyäänkään pitää ehdottomana vaatimuksena kastajalle.
Myöskään ei ole mitään apostolista kastetta tai kastajan ei tarvitse olla missään tietyssä seurakunnan asemassa. Kasteella ei tarvitse myöskään välttämättä olla erityisiä ihmisiä todistajina, joskin kasteen ei silti pitäisi olla mikään salaisuus. Näitä näkemyksiä voi perustella evankelista Filippuksen antamalla kasteeseella:
Tietä matkatessaan he tulivat erään veden ääreen, ja hoviherra sanoi: ”Katso, vettä. Mikä estää kastamasta minua?” Filippus sanoi: ”Jos uskot koko sydämestäsi, se käy päinsä.” Hän vastasi ja sanoi: ”Minä uskon, että Jeesus Kristus on Jumalan Poika.” Niin hän käski pysäyttää vaunut, ja he astuivat kumpikin veteen, sekä Filippus että hoviherra, ja Filippus kastoi hänet.
Apt 8:36-38
Kastajan tulisi mielestäni vain olla uskossa Herraamme Jeesukseen Kristukseen ja ymmärtää kasteen merkitys Raamatulliselle tavalla.